Eromanga ja lihapiirakka

Edellisestä vierailustani Eromangalla on jo aikaa joten päätinpä lähteä sinne tänään lounaan merkeissä. Vettä tihkutti ja sää oli varsin syksyinen ajellessani kohti keskustaa. Kauppatorin kohdalla huomasin edelleen jatkuvat silakkamarkkinat ja mietin, että olipa hyvä kun siellä tuli vierailtua jo aiemmin vähemmän sateisessa säässä.
Pohjoiselle Makasiinikadulle päästyäni totesin, että perinteikkään Eromangan ovi käy edelleen tiuhaan tahtiin. Oltiin jo jonkin verran iltapäivän puolella, mutta asiakkaita riitti. Osa jää kahvilaan syömään ja osa pistäytyy vain ostamaan tuttuja tuotteita mukaan. Oma lounaani käsitti lihapiirakan ja kahvin. Hintaa tälle kokonaisuudelle tuli 4,80€.
Ja mukava ja hieno vanha ympäristöhän tämä on lounasta tai kahvihetkeä ajatellen. Se pisti silmään, että varsinkin paikan päälle syömään jäävistä asiakkaista valtaosa oli miehiä. Täällä ei ole tarjolla erikoiskahveja joten karsiikohan se naisasiakkaita, sellainen kysymys heräsi mielessäni. Tosin valikoimatkin painottuvat enemmän lihapiirakoihin, pasteijoihin, pulliin ja munkkeihin eikä leivoksiin.

Torikahvit ja silakkamarkkinat

Helsingin perinteiset silakkamarkkinat, loistava syy lähteä iltapäivän viettoon keskustan suunnalle. Kauppatorilla puhalsi melko reipas syksyinen tuuli, mutta eipä tuo mitään kun oli tarpeeksi vaatetta päällä. Väkeä oli melko runsaasti, haitari soi ja kalaa näytti menevän kaupaksi. Itsekin ostin yhden purkin suutarinlohta. On tällä tapahtumalla kyllä jo melkoiset perinteet sillä silakkamarkkinat järjestettiin nyt jo 272. kerran ja näin kyseessä on Helsingin vanhin yhä järjestettävä perinnetapahtuma.
Välillä poikkesin hörppäämään torikahvit teltassa tuulelta suojassa ja sitten kiertelin vielä vähän lisää. Mukava oli tunnelma Kauppatorilla ja sääkin vuodenaikaan nähden ihan hyvä kun ei sentään satanut. Silakkamarkkinoiden jälkeen fiilistelin vielä autolla lenkin Kaivopuiston rantaa pitkin. Siellä oli meno selvästi jo hiljentynyt kesän jälkeen, mutta yksi kalliimman puoleinen valkoinen Porsche kruisaili sentään vielä edelläni. Suurin osa veneistä ja harrasteautoista taitaa sentään jo olla talvisäilössä ensi kesää odottamassa.

Kahvila Helmi

Kahvila Helmi on mukava pieni kahvila Helsingin Länsi-Pakilassa Pakilantien varrella. Poikkesin hieman myöhäiselle iltapäiväkahville ja kahvin seuraksi valitsin palan kakkua ja hyvää oli. Kahvilanpitäjä palvelee asiakkaita esiliina päällä ja takahuoneessa valmistuu ilmeisesti koko ajan lisää herkkuja. Pullat, kakut ja herkut ovat siis tuoreita ja täällä leivottuja. Päädyin tällä kertaa tuollaiseen tiikerikakun viipaleeseen vaikka esimerkiksi vitriinissä olleet suklaakakut näyttivät myös todella herkullisilta. Täytyypä varmaan joku päivä poiketa uudestaan niitäkin maistamaan.
Istuin ikkunan viereen ja silmäilin kahvia hörppiessäni iltapäiväruuhkan soljumista Pakilantiellä. Viereisessä pöydässä aloiteltiin selvästi jonkinlaista pientä kokousta ja joku poikkesi ostamaan leivonnaisia mukaankin. Löytyipä viereiseltä pöydältä vielä päivän Hesarikin joten pikainen uutistsekkauskin tuli tehtyä.
Varsin mukava ja todella siisti kahvila. Suosittelen poikkeamaan vaikka et aivan näillä kulmilla asuisikaan.

Mikon Kahvila Kioski

Äijämeininkiä! Siinä ehkä kiteytettynä tämä paikka, mutta loistavalla tavalla äijämeininkiä. Tarjolla on mm. lihistä, pasteijaa, sämpylää, purilaista, munkkia ja kaikenlaista muuta hyvää. Tuoretta ja millä hinnalla! Valitsemani possumunkki maksoi 1,50 ja kahvi tasan euron.
Poikkesimme täällä kaverini kanssa näin arkipäivänä ennne yhtä ja vajaan puolen tunnin vierailun aikana ei paikalla näkynyt ainuttakaan naisasiakasta, mutta miehiä sitten sitäkin enemmän. Paikka tuntuu olevan erittäin suosittu, mm. pakettiautolla liikkuvien haalarimiesten ja taksikuskien keskuudessa. Tänne voi tulla työvaatteissa ja lisätilaksi on pystytetty nuo oranssit teltat pihalle sillä sisätiloissa oli vapaat paikat välillä vähissä.
Sisätiloissa vallitsee leppoisa äijämeininki ja seinät on koristeltu lukuisilla Elviksen kuvilla. Lattea ja espressoa täältä on turha hakea ja sisustus ei ole turhan hieno, mutta jos tykkäät esim purilaisista, lihiksistä ja munkeista kannattaa todella poiketa täällä. Ja paikkahan löytyy Konalasta osoitteesta Riihipellontie 1. Paikan ulkoasu on varsin vaatimaton, mutta sieltä se löytyy kun käännyt Vihdintieltä kauppakeskus Ristikon kohdalta ja ajat sen takamaastoon.

Café Kumma

Bongasin pari päivää sitten Koskelantietä pitkin ajaessani pienen kahvilan ja tänään tuli sopiva tilaisuus käydä tutkimassa tämä löytö. Ja tämä hauska pikkukahvila löytyy osoitteesta Koskelantie 56 ja on nimeltään Café Kumma.
Paikka ei tosiaan ole suuren suuri ja näin tavallisena arkipäivänä ei kahden ja kolmen välillä montaa vapaata istumapaikkaa enää ollutkaan, mutta hyvin mahtui vielä sekaan. Nopeasti kävi selväksi, että täällä panostetaan todella kahvien laatuun ja ihan perus suodatinkahviakin joutui odottelemaan hetken sillä sen valmistus aloitettiin jauhamalla pavut. Mutta pieni odotus kieltämättä kannatti, suodatinkahvi oli erittäin hyvää. Seuraksi valitsin mustikkamuffinssin joka sekin oli kuulemma paikanpäällä tehty. Makeaa purtavaa oli lisäksi tarjolla keksien muodossa ja muuta syötävää löytyi ainakin croissanttien, täytettyjen patonkien tai sämpylöiden sekä jäätelöiden muodossa.
Suodatinkahvi maksoi 3 euroa ja mustikkamuffinssi 2,90 joten ei ollenkaan paha verrattuna siihen miten maukkaita ne olivat. Itse olisin ehkä kaivannut laajempaa valikoimaa makeiden herkkujen osalta.
Mutta oikein kiva ja välitön pikkukahvila joka on selvästi löytänyt asiakkaansa.

Cafe Regatta

Syyskuu ja vielä tarkenee erinomaisesti nauttia kahvit ulkona joten kahvipaikaksi valikoitui Töölössä merenrannalla sijaitseva Cafe Regatta. Tästä on kirjoitettu mediassa ja somessa ja itsekin aioin täällä käydä jo heinäkuussa, mutta ohiajaessani paikka vaikutti silloin olevan niin täynnä, että kahvit tulikin hörpättyä muualla. Mutta nyt sekaan mahtui hyvin vaikka pientä jonoakin muodostui välillä.
Ei kannata aina mennä Kaivopuiston rantaan jos etsii rantakahvilaa kaupungin läheltä kun Töölöstäkin löytyy näin hienoon kuntoon laitettu ranta ja kahvila. Tuntuu, että tästä on tullu hieman samanlainen näyttäytymispaikka kuin esim Cafe Carusellista Kaivarissa. Siitä kertonee mm. se, että paikka on nuorten trendikkäiden aikuisten suosiossa, osa on tuonut mukanaan ulkomaalaisia kokemaan jotain suomalaista ja paikalla piipahtaa myös pukumiehiä.
Mutta ympäristönä tämä kahvila on aivan erilainen kuin Kaivarin rantakahvilat. Pieni punainen mökki, paikkoja on pihalla paljon enemmän kuin ahtaissa sisätiloissa ja nuotiopaikalla loimuaa tuli josta leijailee mukava savun tuoksu.
Korvapuustit tuntuvat olevan täällä se suosituin valinta ja sellaisen nautin itsekin kahvin kanssa. Pulla oli todella tuoretta ja vielä hieman lämmintäkin, nam!
En yhtään ihmettele, että tämä on noussut suosituksi paikaksi. Todella hieno sijainti, mukavan leppoisa ympäristö ja maistuvat herkut. Kannattaa käydä jos et ole vielä tutustunut paikkaan!

ABC Tuomarinkylä

Pitkästä aikaa ihan vaan perus huoltoasemakahvi. Ja paikkana ABC Tuomarinkylä. Kassalla kannattaa muistaa vinguttaa vihreää S-Etukorttia sillä ennen korttia kassa näyttää hinnaksi 1,95 ja etukortin vingutus saa hinnan putoamaan lukemiin 1,75. Hmmm, ihan kuin muistelisin kahvin maksaneen täällä joskus etukortilla 1,80. Onko hinta oikeasti laskenut?!
Väkeä kävi näin sunnuntai-iltapäivänä neljän aikoihin tasaisen rauhalliseen tahtiin. Tankkaajia, taksikuskeja ja satunnaisia pistäytyjiä. Valikoimissa näytti nykyään olevan myös ainakin latte ja espresso niitä mieliville. Itse vietin mukavan kahvihetken ihan peruskahvin ja pöydältä löytyneen päivän Hesarin parissa.

Aschan Cafe Jugend

Sunnuntain ohjelmanumerona tuli poikettua keskustassa museoratikka-ajelulle ja sen jälkeiseksi kahvipaikaksi valikoitui Havis Amandan näköetäisyydellä sijaitseva Aschan Cafe Jugend osoitteessa Pohjoisesplanadi 19.
Museoratikkaa operoi Oy Stadin Ratikat Ab ja kierros kesti noin vartin ja hintaa tälle huville kertyi viisi euroa. Ja voin suositella, hauska elämys. Moottorivaunu on vuodelta 1909 ja sen perään liitetty avovaunu jossa itse matkustin on vuodelta 1919. Tunnelma oli vähän kuin avoautoajelulla. Ihmiset katujen varsilla katsovat ja ottavat kuvia. Vauhtikin oli yllättävänkin hyvä vaikka moottorivaunulla on ikää jo yli sata vuotta!
Entäs sitten se kahvila. Aschan Jugend on ulospäin melko samanlaisen oloinen kun muutkin pohjoisespan kahvilat, mutta astuttuasi sisään toteat hämmästykseksesi olevasi isossa jugend salissa. Mutta mutta, kahvilan sisustus ei ole ehkä ihan sen arvoinen mihin tila antaisi hyvät puitteet. Tunnelma on enemmän kuin lounasravintolassa. Kun otetaan huomioon kahvilan sijainti niin hintataso on varsin kohtuullinen. Kuppi tavallista kahvia maksoi 2,50 euroa ja nougatmunkki minkä söin 2,40. Ei pahoja hintoja näillä kulmilla. Miinusta tulee kyllä myös siitä, että servettejä ei näkynyt missään ja kassalta pyydettäessä sai tavallisia harmaita käsipyyhepapereita eli siis niitä samoja mitä löytyy jokaisesta yleisestä vessasta.
Sijainti ja puitteet antaisivat mahdollisuudet parempaankin tämän kahvilan kohdalla. Paljon suurempi elämys oli tällä kertaa se museoratikka-ajelu.

Café Delivo Munkkiniemi

Tällaisen aurinkoisen sunnuntaipäivän iltapäivällä suuntasin auton keulan kohti Munkkiniemen puistotien kahvilakeskittymää. Sellaiseksi tätä voinee hyvin kutsua sillä sijaitseehan täällä aivan lähekkäin Café Delivo, Max's Cafe, Café Koti ja vielä puistotien päässä oleva lippakioskin kahvila. Mitä olen täällä käynyt niin asiakkaita tuntuu riittävän hyvin kaikkiin ja onhan tämä Munkkiniemen puistotie varsin viihtyisä ympäristö. Ja lienee oikeaan osuva päätelmä, että täällä asuu varakasta väkeä kun hyviä kahviloita riittää missä nauttia päiväkahvit ja Nordeakin pitää vielä pankkikonttoria täällä. Tosin asiakkaita näkyy myös paljon trenditietoisa nuorempaa väkeä.
Tällä kertaa valintani kohdistui Café Delivoon. Sisään astuessani iloinen tervehdys tiskin toiselta puolelta otti minut vastaan ja hetken tutkailtuani valikoimia valitsin kahvin seuraksi vaniljawienerin. Wienerit olivat täällä varsin pieniä, mutta niinpä oli sitten hintakin eli kahvi plus wieneri yhdistelmälle tuli hintaa vain 3,60 euroa. Tosin wieneri oli niin hyvää, että oikeastaan olisi tehnyt mieli ottaa vielä toinenkin. Vähän liian pieni wieneri siis minun makuuni. Pöydässä istuessani huomasin, että paikan lounassalaatit olivat erittäin suosittuja. Niitä tuntui ostavan melkein jokainen asiakas. Tai sitten näin helteillä se on juuri tuo raikas salaatti mikä maistuu monelle.
Kahvia juodessani huomioni kiinnittyi myös muutamiin ohi lipuviin autoihin. Upeimpana 60-luvun Jaguar E-type avomallina. Ohi meni myös punainen avo Alfa-Romeo ja vanha pieni Fiat. Pari viikkoa sitten näin Munkkiniemen puistotiellä peräti legendaarisen Ferrari Testarossan. Kaupunki tarvitsee ehdottomasti tällaisia upeita puistokatuja joiden varrella on kahviloita ja ohi lipuu harvinaisia ja muita hienoja harrasteautoja. Helsingin kaupunki tekee vaan taas valitettavasti kaikkensa torpedoidakseen tämän idyllin ja Munkkiniemen puistotiellekin rakennetaan jo kovaa vauhtia hidastetöyssyjä. Töyssyn ylittäminen upealla Ferrari Testarossallakin lienee alustan mataluuden takia sen verran haastavaa, että tuskinpa saamme enää juuri jatkossa tällaisia autokaunottaria ihailla tällä kadulla. Ei joka kadusta voida tehdä hankalasti ajettavaa tai muuten kävelykatumaista. Sama juttu toistuu niin Kaivopuiston rannassa, Hietaniemessä kuin nyt Munkkiniemen puistotielläkin, että upeiden harrasteautojen liikkumista hankaloitetaan kohtuuttomasti. Ovathan nekin osa kaupunkikulttuuria.
Mutta palataksemme vielä Café Delivoon niin kahvila oli erittäin kiva ja antimet herkullisia. Näillä kulmilla on vaikea valita missä sitä kahvinsa hörppää, tämä keskittymä kun ei ole kaukana myöskään Café Torpanrannan rantakahvilasta.

Kahvila Kapusiini

Istuin eilen taksissa ja taksin puikkelehtiessa läpi Kumpulan huomasin Intiankadun ja Väinö Auerinkadun kulmassa pienen kahvilan. Kahvila vaikutti suositulta sillä sen terassi oli melkein täynnä. Niinpä päätin tänään käydä kurkkaamassa paikkaa ennen kuin pääsee unohtumaan.
Ja Kahvila Kapusiinihan oli todella kiva pieni kahvila. Vitriinin valikoima oli näin pieneksi kahvilaksi yllättävänkin hyvä. Kaikenlaista herkullista oli tarjolla ja lopuksi päädyin Aleksanterin leivokseen ja kahviin. Maistui oikein hyvältä ja hintaa ostoksilleni tuli 5,50 euroa.
Paikan ohi kulkee paljon pyöräilijöitä ja useat heistä tuntuvat pysähtyvän tänne kahville. Mukavastihan täällä tuntui asiakkaita muutenkin riittävän näin perjantaisena iltapäivänä. Kumpulan läpi kulkeva Intiankatu on kyllä jollain kivalla tavalla omaleimainen katu Helsingissä, ihan toista vastaavanlaista kadunpätkää ei taida löytyä.

Café Ekberg

Nyt taisi olla blogini hienoimmat tai pitäisikö kenties sanoa fiineimmät kahvit tähän mennessä. Pöytiin tarjoilu ja tilauskin otettiin vasta asiakkaan istuttua ensin rauhassa pöytään.
Kyseessä siis yksi Helsingin perinteikkäimmistä kahviloista eli Café Ekberg Bulevardilla. Café Ekberg on perustettu jo vuonna 1852 ja nykyisellä paikallaan se on toiminut vuodesta 1915 asti. Ja yritys on edelleen saman Ekbergin suvun omistuksessa! Siinä meriittejä joihin aika harva kahvila Helsingissä pystyy.
Sain näin kuumana hellepäivänä idean lähteä katsomaan kaupungin menoa ihan keskikaupungille asti ja mielessäni on jo pitkään ollut ajatus Ekbergillä poikkeamisesta. Autonkin satuin saamaan parkkiin aivan Ekbergin viereen Bulevardin varteen. Hieman tavallisempiin kahviloihin tottuneena hämmennyin hetkeksi "Otamme tilaukset pöydistä" kylteistä, mutta kurkkasin mitä vitriinissä oli tarjolla ja nähtyäni mm. herkullisen näköiset Sacher-kakun viipaleet istuuduin pöytään. Pian tarjoilija tulikin jo kysymään tilausta. Tilasin palan edellä mainittua kakkua ja tavallisen kahvin. Hetken päästä minulle kiikutettiinkin tyylikkäästi tarjottimella kakkupala, kahvi, pieni maitokannu, sokeriastia ja lasi vettä. Eipä sitten muuta kuin nauttimaan! Ja hyväähän Sacher-kakku oli ja kahvi myös.
Ikkunan ulkopuolella raitiovaunut kolistelevat ja ihmiset kiirehtivät eri suuntiin. Sisällä kahvilassa kävi tasainen keskustelu eri pöydissä ja myös turisteja tuntui poikenneen paljon kahville.
Mukava ja tyylikäs paikka jossa perinteet ovat selvästi voimissaan. Lopuksi pyysin laskun ja hintaa tälle kahvilakokemukselle tuli 8,80 euroa. Ei niitä halvimpia paikkoja, mutta täällä todella tuntee saavansa palvelua rahojaan vastaan.

Peroba Cafe

Puhelimeni pirahti tänään iltapäivällä ja kaverini kysyi minua kahville. Tiesi kuulemma uuden vasta avatun kahvilan. Aikakin sattui olemaan sopiva joten hyppäsin jokseenkin samantien autoon ja lähdin kaverini ohjeiden mukaan ajamaan kohti Espoon Leppävaaraa. Pienten lisäohjeiden jälkeen löysin perille osoitteeseen Laturinkuja 10 missä sijaitsee Villa Ylänne. Noin sata vuotta vanha upea punainen puutalo, komean näköinen!
Eipä muuta kuin sisään ihmettelemään. Talo oli hienossa kunnossa niin ulkoa kuin sisältäkin ja paikoillaan oli mm. hienot vanhat kaakeliuunit. Ja kahvilahan täältä toden totta löytyi!
Olin ennen kaverini puhelinsoittoa noussut juuri ruokapöydästä joten päätin tällä kertaa ottaa pelkän kahvin vaikka tarjolla olisi ollut myös erilaisia herkullisen näköisiä leivonnaisia ja lounastakin. Ja puitteet olivat upea. Vanha puutalo huokui historiaa, mitähän kaikkea täällä onkaan aikojen saatossa tapahtunut?!
Kuulimme myös mistä tuo Peroba Cafe nimi tulee. Yrittäjällä on aiempaa historiaa brasilialaisesta peroba puusta valmistettujen huonekalujen parissa joten firman nimi oli sitä kautta valmiina.
Kahvi tuli hörpättyä ja kuulumiset vaihdettua kaverin kanssa. Hieno kahvila upeassa rakennuksessa.

Rantakahvila Meridian

Löysinpäs taas minulle ennestään tuntemattoman ja erittäin kivan rantakahvilan Helsingistä! Rantakahvila Meridian sijaitsee Vartiokylässä Vartiokylänlahdella aivan Vehkalahdentien päässä olevan pienvenesataman yhteydessä. Näin huhtikuun loppupuolella veneitä oli vesillä vasta muutamia ja satamassa useamman veneen ympärillä oli kunnostustyöt meneillään. Aurinkoinen ja lämmin sää oli sentään houkutellut näin arkipäivänäkin väkeä liikkeelle sen verran, että kahvilassakin riitti asiakkaita. Olin paikalla lounasaikaan ja kahvilan tarjoama lohikeitto oli oikein hyvää. Lounaaseen kuului myös kahvi ja sitäkin hörppiessä oli mukava tähyillä Vartiokylänlahdelle ja katsella merta. Tämä on siitä jännä paikka, että kahvilan terassilla istuessa ympäristö on hyvin rauhallinen pienvenesatama, mutta kaukana Vartiokylänlahdella siintää Itäväylän siltä jota pitkin voi nähdä metrojunienkin kulkevan. Lohikeiton lisäksi tarjolla oli mm. erilaisia herkullisen näköisiä leivonnaisia joita täytyy poiketa maistelemaan toisen kerran. Ja jos tekee mieli lähteä vesille, mutta omaa venettä ei ole niin kahvila ilmoittaa vuokraavansa soutuveneitä. Täytyypä todella poiketa tänne myös kesällä sillä paikka on varmaankin hyvin erilainen kun ympäröivät veneet on laskettu vesille ja kesä on saanut ihmiset liikkeelle. Mutta toki suosittelen paikkaa myös jo kevätretkikohteeksi sillä mikäs sen mukavampaa kuin hörppiä auringossa kahvia ja katsella välkkyvää merenlahtea ja vaikka samalla vielä ihmetellä ympärillä tapahtuvia veneiden kunnostuspuuhia. Kiva paikka!

Kahvitupa

Tällaisia paikkoja tarvitaan aina lisää! Tuo tuli mieleeni poikettuani tänään Viikintien varrella sijaitsevassa Kahvituvassa. Ajattelin aamupäivällä etsiä googlen avulla jonkun minulle ennestään tuntemattoman kahvipaikan ja poiketa vain pikaisesti kahville. Juutuin kuitenkin ensin vajaaksi tunniksi puhelimeen ja lähdinkin liikenteeseen vasta lounasaikaan. Päätin kokeilla sellaista taktiikkaa, että laitan googleen hakusanoiksi jonkin kaupunginosan ja sanan kahvila. Jostain hetken mielijohteesta päätin ensimmäisenä kokeilla yhdistelmää "Viikki kahvila". Näillä hakusanoilla löytyi Kahvitupa niminen paikka joka vaikutti kiinnostavalta. Joten ei muuta kuin autolle ja osoite navigaattoriin. Navigaattori löysi kyllä Viikintien, mutta nikotteli kadunnumeron kohdalla eikä hyväksynyt lukua 20. Valitsin numeron 17 ja ajattelin, että kyllähän se siitä jostain läheltä löytyy ja helpostihan tuonne löysikin. Pihassa olikin sitten jo niin monta autoa parkissa, että meinasi mennä pysäköinti hankalaksi, mutta onneksi yksi asiakas tuli juuri ovesta ulos, käveli autolleen ja antoi minulle paikan. Paikka vaikutti heti tosi mukavalta. Vilkkaan Viikintien varrella sijaitsevassa vanhassa puutalossa on viihtyisä kahvila ja lisäksi terassi. Kello oli sen verran, että päätin pelkän kahvin sijaan syödä keittolounaan ja kun tänään sattui vielä olemaan torstai niin tarjolla oli hernekeittoa ja jälkiruoaksi lettu mansikkahillolla. Sapuska oli hyvää ja 7,90 euron hintaan kuului myös salaattipöytä ja tietenkin se kahvi. Paikka tuntui olevan varsin suosittu lounasruokailijoiden keskuudessa. Tänne poikkean kyllä joskus uudestaankin vaikka kahville ja pullalle. Keittolounaan lisäksi tarjolla oli mm. erilaisia täytettyjä sämpylöitä ja pullia. Itse kahvilatila on todella mukavan viihtyisä vaikka ollaankin hyvin lähellä vilkasta Viikintietä. Ruokaillessani huomioni kiinnittyi myös seinillä roikkuviin Kimmo Pälikön maalaamiin Helsinki aiheisiin tauluihin. En ole mikään taiteen tuntija, mutta Pälikön alan nyt tietää kun olen törmännyt hänen tauluihinsa viikon aikana peräti kolmesti! Ensin viikonloppuna huutokaupassa, sitten erään tutun kotona ja nyt vielä kahvilan seinälläkin. Missähän seuraavaksi törmään Kimmo Pälikön maalauksiin?!

Good Life Coffee

Iltapäivän kahvihetki tuli tänään vietettyä kaverini kanssa Kalliossa Kolmannella linjalla sijaitsevassa Good Life Coffee -nimisessä paikassa. Olimme tähän paikkaan yrittäneet jo aikaisemminkin kahville, mutta edellisillä kerroilla paikka oli niin täynnä ettei istumaan oikein sopinut. Mutta tänään onnisti! Tämä kahvila on selvästi trendikkäiden nuorten aikuisten suosiossa. Voisi ehkä sanoa suoraankin, että hisptereiden suosiossa. Ei sinällään yllättynyt kun ollaan sentään Kallion kulmilla. Itse hörppäsin ihan peruskahvin kolmella eurolla. Olisi varmaankin pitänyt tilata jotain erikoiskahvia sillä ne tuntuvat olevan paikan juttu. Erilaisia uutuuksia on nettisivujen mukaan tarjolla usein ja yllättäviäkin juttuja. Mutta kahvien lisäksi olisin kaivannut laajempaa valikoimaa myös syötävien suhteen. Nyt tarjolla oli vain voileipiä ja makean nälkään keksejä. Mutta täällä taidetaan tehdä todella sitä omaa juttua omalla tyylillä ja tuntuu iskevän kohderyhmään sillä kovin paljon vapaita paikkoja ei nytkään ollut ja porukkaa tuntui koko ajan menevän ja tulevan. Ehkä se ihan perus pulla-, wieneri- ja munkkilinja ei oikein tänne natsaakaan. Sisustuksessa oli monia mielenkiintoisia ja hienoja retroesineitä kunhan huomasi vaan katsoa. Minulle pisti silmään ainakin kattovalaisimet, pöytävalaisimet ja ylimmällä hyllyllä olleet vanhat kahvipurkit.

Gate 1 Kahvila, Malmin lentoasema

Jokaisella ihmisellä on varmaankin ne omat suosikkipaikkansa maailmassa minne tulee aina välillä palattua. Yksi minun suosikkipaikoistani on ehdottomasti Malmin lentoasema jossa poikkesin tänään ja onkin hyvä hetki päivittää kentän kahvilakuulumiset tänne blogiini vaikka olenkin Malmin lentoasemasta kirjoitellut jo aiemminkin. Sen jälkeen täällä on taas kahvilakin vaihtunut. Nykyisin lentoaseman toisessa kerroksessa palvelee Gate 1 niminen siisti ja mukava kahvila josta on loistavat näkymät katsella kentän toimintaa. Kahvi maksoi pari euroa ja tarjolla olisi ollut myös erilaista suolaista ja makeaa purtavaa. Kaiken kaikkiaan siisti kokonaisuus upeassa ympäristössä. Malmin kenttähän on taas viimeaikoina ollut julkisuudessa lakkautusuhan takia. Koskahan laajemmatkin piirit ymmärtäisivät tämän alueen kulttuurihistoriallisen arvon ja koko kenttä päätettäisiin suojella ja säästää nykyisenlaisessa käytössä. Lentoasemarakennushan on jo suojeltu, mutta kyllä se pilaa koko ympäristön jos kiitotiet ja lentokoneet poistuvat asuntorakentamisen tieltä. Tänään oli kuitenkin nähtävissä hyviä merkkejä kentän tulevaisuuden suhteen. Kahvilla käydessäni huomasin paikalla useita nuoria trenditietoisesti pukeutuneita aikuisia iltapäivää viettämässä, heitä kai sanotaan hipstereiksi. Eli niitä tosielämän Jäbä Leissoneita, kaikkihan tietävät jo tämän putoushahmon. Jos nämä tosielämän Jäbä Leissonitkin ovat jo löytäneet Malmin kentän päiväkahvi- ja valokuvailukohteeksi (useammalla oli järjestelmäkamera mukana) niin hehän ovat kai juuri niitä edelläkävijöitä ja kohta täällä on kaikki tsufeella ja ulkoilemassa. Aivan kuin Kaivarin rannassakin! Joten varsinkin aurinkoisena viikonloppupäivänä kannattaa tehdä retki tänne ihastelemaan lentokoneita aivan läheltä ja aistimaan paikan historiallista tunnelmaa. Enkä voi olla taas korostamatta sitä, että jos sinulla sattuu olemaan pieniä lapsia tai vaikka kummilapsia niin tämä on lapsille loistava paikka ihailla ja katsoa lentokoneita. Koneet pääsee näkemään ja kokemaan aivan läheltä. Ja koskaan ei tiedä minkälaisen lentokoneen täällä voi nähdä. Omalle kohdalleni osui tänään Rajavartiolaitoksen Dornier koneen nousu. Tuollaista konetta en muista ennen nähneenikään Malmilla.

Huoltoasemakahvit Itäväylän Teboililla

Eilen oli noin tunnin verran aikaa tapettavana Itä-Helsingin suunnalla joten poikkesinpa pitkästä aikaa ihan huoltoasemakahville. Paikaksi valikoitui Itäväylän Teboil mikä olikin jo entuudestaan tuttu minulle. Täällä on tullut vuosien aikana vierailtua useasti. Perushuoltoasemameininkiä perushuoltoasemavalikoimilla, tuttua ja turvallista. Ja mikäs sen oivallisempi valinta tiskiltä kuin kahvi, suklaapatukka ja rivi Eurojackpot-lottoa. Tunnelman kruunasi se kun kahvia juodessa kuunteli viereisen pöydän vanhempien taksikuskien mietintöä Mersun takajarrun jumittamisesta ja sen korjaamisesta. Tuollaiset jutut ja huoltoasemakahvi, ne nyt vaan kuuluvat yhteen. Mutta Mersut, Bemarit ja vastaavat voi taas toistaiseksi unohtaa omalta kohdalta kun tämän päiväisen tarkistuksen jälkeen totesin, että Eurojackpot-rivissäni oli vain yksi tähtinumero oikein, ei voittoa.

Bebe-leivos ja kahvi

Nyt tuli nautittua edulliset herkkukahvit! Kahvihetki tuli vietettyä Vantaan puolella K-Citymarketin kahvilassa Tammistossa. Kahvila on siis osa tuota ruokakauppaa ja sijaitsee sen sisällä eli kahvihetken voi viettää vaikka ostoskärryjen kanssa kesken ostosten. Ja paikan hintataso oli kyllä yllätys, kahvi ja bebe-leivos teki yhteensä vain 2,20€! Sen verran jäi ihmetyttämää todella halvalta tuntunut hinta, että tarkistin vielä pöydässäkin kuitista. Mutta niinhän siinä luki, että kuuma juoma 0,50€ ja Bebeleivos 1,70€. Ei paha! Ja nämä ovat siis ihan niitä samoja Fazerin bebejä joista ainakin keskustan Fazerin kahviloissa joutuu maksamaan reilusti yli neljä euroa kappaleelta. Bebe-leivos tuo mieleeni myös paljon hyviä muistoja jo lapsuusajoilta, siis jostain 80-luvulta. Mummuni tapasi ostaa mm. niitä Fazerin myymälästä ja niitä taisi olla tarjolla lähes aina kun vierailin isovanhempieni luona. Tosin bebe-leivokset eivät olleet ainoa tuote jota mummuni osti Fazerilta. Muistan kuinka kerran lapsena teimme mummuni ja siskoni kanssa retken Fazerin myymälään. Sain ensiksi valita jotain hyvää mukaan ostettavaksi. Oli kovin vaikea päättää mm. Sacher-leivoksen, kinuskikakun ja bebe-leivosten välillä. Valitsin kuitenkin jotain ja sitten oli siskoni vuoro. Tämän jälkeen mummuni kysyi yllätyksekseni minulta, että mitäs muuta me ostettaisiin! Suuni loksahti auki, mutta hetken hämmennyksen jälkeen valitsin kyllä vielä lisääkin. Aikamoisen kassillisen kanssa herkkuja poistuimme lopulta isovanhempieni kotiin herkuttelemaan. Mutta mutta, palataanpa tähän Vantaan Tammiston K-Citymarketin kahvilaan. Bebejen lisäksi tarjolla oli todella montaa sorttia hyvännäköistä makeaa kuten mm. erilaisia wienereitä, pullia ja pannukakkuakin. Kahvilan takana voi nähdä kaupan oman leipomon joten eipä ole pitkä matka leipomosta hyllyyn. Mukavan siisti kahvila ja runsas valikoima joten oiva paikka herkutteluun vaikka kesken ruokaostosten tai ihan muuten vaankin! Kerrotaanpa sitten vielä hieman ikävämpiäkin kahvilauutisia Vantaan Tammiston suunnalta. Aikoinaan paljonkin kehuja kerännyt Kotileipomo Laineen Tammiston kahvila oli lopettanut kun muutama päivä sitten yritin siellä poiketa. Heillä ei ehkä ollut ihan paras liikepaikka tuolla alueella sillä satunnaisten kulkijoiden oli vaikea huomata kahvilaa ajaessaan pitkin alueen pääväylää eli Valimotietä.

Café Einstein, Heureka

Kyllä siinä jo pari kahvitaukoakin tarvitsee kun viettää yli kuusi tuntia tiedekeskus Heurekassa! Sateisen harmaana hiihtolomapäivänä Heureka on kyllä hyvä vaihtoehto niin lapsille kuin aikuisillekin. Tarjolla on kaikenlaista kokeiltavaa ja ihmeteltävää eikä läheskään kaikkea ehdi edes yhden päivän aikana kokeilla ja kunnolla tutkia. Tietyt asiat pysyvät Heurekassa vuodesta toiseen ja lisäksi on erilaisia vaihtuvia teemanäyttelyitä. Me pääsimme tutustumaan sekä Mars- että mielenterveys aiheiseen näyttelyyn. Niistä molemmista sekä päänäyttelystä löytyi paljon mielenkiintoisia asioita. Porukkamme suosikeiksi taisivat nousta ainakin kolikon lyönti omalla naamakuvalla, pyöräily vaijeria pitkin, omien kasvojen sovittaminen Edvard Munchin Huuto -tauluun, auton nostaminen ilmaan ja mitähän kaikkea muuta? Välillä oli vaikea keskittyä yhteen asiaan kun huomasi vieressä odottavan jo muuta mielenkiintoista. Näin etelän hiihtolomaviikolla väkeä oli Heurekassa runsaasti. Me saavuimme paikalle heti aamukymmenen jälkeen ja suosittelen tätä muillekin sillä silloin pääsee ja mahtuu vielä paremmin tekemään ja aikaa Heurekassa saa muutenkin kulumaan tuntitolkulla. Mutta välillä täytyy pitää pientä taukoakin näyttelystä ja tankata evästä. Lapsiperheen näkökulmasta on hienoa, että Heurekan Café Einstein tarjoaa ihan kunnon lounasbuffetin eikä esimerkiksi vain pelkkää hampurilaismättöä. Omalle lautaselleni valikoitui salaattia, sitruunakalaa, perunoita ja tillikermaviilikastiketta. Sillä jaksoi taas varsinkin kun hörppäsi lounaan päälle vielä sen kahvinkin. Lapsille oli jälkiruoaksi tarjolla jäätelöpuikot. Lounastauon lisäksi pidimme myös kahvitauon ja makean nälkäänkin Café Einstein tarjoaa useampaa herkkua. Itse tuli kahvinseuraksi otettua suklaapulla, ja taas jaksoi. Mutta kyllähän tällainen koko perheen päiväretki maksaakin. Jos haluaa säästää niin Heurekan aulaan on fiksusti varattu pöydät ja jakkarat myös ovien eväiden syömistä varten. Yli kuuden tunnin tutkimisen, kokeilemisen ja miettimisen jälkeen poistuimme tyytyväisinä sateisen harmaaseen ulkoilmaan. Osa porukastamme jaksoi vielä käydä hakemassa lähellä sijaitsevan geokätkönkin ennen poistumistamme pääradan toisella puolella sijaitsevan parkkipaikan kautta kotiin. Ehkäpä palaamme tänne taas joskus sillä kaikkea ei tosiaan ehdi kunnolla tutkia ja kokeilla yhden päivän aikana. Ja jos haluaa piipahtaa täällä vaikka vain ohikulkiessaan kahvilla niin sekin onnistuu sillä Café Einsteiniin pääsee myös ilman että tarvitsee maksaa Heurekan pääsymaksua.

Kahvila Muruseni Konditoria

Olin tänään päivällä liikenteessä Malmin suunnalla ja muistin kuulleeni Muruseni nimisestä kahvilasta Kirkonkyläntiellä. Ja löytyihän se vaikka ensimmäisellä kerrallla ajoinkin ohi, mutta pienen lenkin jälkeen sain auton parkkiin lähistölle ja ei kun kahville! Kello oli noin yksi ja yllätyksekseni olin kahvilan ainoa asiakas kun astuin sisään. Vitriinissä oli hyvin herkullisen näköisiä kakkuviipaleita, mutta nuukuus iski näin arkimaanantaina ja neljän euron kakkuviipaleet saivat jäädä rauhaan ja valitsin kahvin seuraksi parin euron peruswienerin. Siinä kahvia hörppiessäni ja wieneriä syödessäni yksi asiakas haki tiskiltä kahvilan käyntikortin ja ilmoitti tilaavansa kakkuja myöhemmin ja toinen henkilö lastasi kakkuja autoonsa joten kakut taitavat olla tämän paikan juttu. Mutta mukava ja siisti kahvilahan tämä on Malmin muiden palveluiden joukossa, saatanpa poiketa joskus toistekin.

Kahvila Konditoria Wanha Maunula

Kevät taitaa olla jo tulossa sillä aurinko lämmitti jo ihan selvästi kun nousi autosta ulos kahvila konditoria Wanhan Maunulan pihalla. Ja mikäs sen mukavampaa aurinkoisena talvipäivänä kuin nauttia munkkikahvit. Kahvila konditoria Wanha Maunula sijaitsee Helsingin Maunulassa Metsäpurontiellä. Sama liiketila on aikoinaan ollut Kansallis-Osake-Pankin Maunulan konttori. Kahvilla tuli poikettua puolenpäivän aikoihin ja läheisen koulun oppilaat taisivat olla kiltisti tunneillaan sillä heitä ei asiakkaina näkynyt. Paikalla oli muutamia eläkeläisiä ja heidän pöydästään kuului tasainen puheensorina. Kahvila myy Viialan leipomon tuotteita ja itse tuli valittua munkki vadelmahillolla ja tietenkin se kahvi. Hyvältä maistuivat. Vitriinissä oli aika montaa erilaista tuotetta makeannälkään ja myös suolaista kuten pasteijoita, sämpylöitä ja lihapiirakoita. Täältä on myös mahdollisuus tilata ja ostaa Viialan leipomon tuotteita mukaan. Varsin mukava ja tunnelmaltaan välittömän leppoisa kahvila.